Fysioterapiaa synnytyksen jälkeen? / physiotherapy post baby?

Ystävänpäivänä minulla oli fysioterapeuttini vastaanotto.

Eikä hän kuulkaas ole mikä tahansa fysioterapeutti. Jos hänestä tehtäisiin iltapäivälehden otsikko, hän olisi SUPERfysioterapeutti.

Olen käynyt saman fysioterapeutin vastaanotolla reilut kymmenen vuotta. Hän on niksauttanut selkärankaani ja hoitanut polveani, pistellyt minuun akupunktioneuloja ja tutkinut jalkateräni.

Käynneissäni oli melkein neljän vuoden tauko. Edellinen käyntini oli samana päivänä, kun tein positiivisen raskaustestin esikoisestani. Itse asiassa hän oli toinen ihminen, joka sai tietää raskaudestani. Äitini oli ensimmäinen.

Silloin olin timmi thainyrkkeilijä.

Nyt, neljä lasta myöhemmin, olen monivaivainen keskivartalolihava.

Minua hävetti riisua itseni alusvaatteisilleni.

Ennen kolmosteni syntymää olin viisi kuukautta vuodelevossa. Lihasvoimani katosi lähes tyystin. Koko vartalonasentoni vääristyi valtavan vatsakummun voimasta.

Vuodelevon päätteeksi kolmoset leikattiin mahastani. Leikkuuhaava on noin 20 senttiä pitkä.

Sen jälkeen… ei mitään.

Ei fysioterapialähetettä. Ei kuntoutusta. Ei yhtikäs mitään.

Nyt ehdin – ja pystyin maksamaan – ensimmäistä kertaa fysioterapian synnytyksen jälkeen. Siinä meni 2,5 vuotta.

Minulla on napatyrä. Tuntuma keskivartalolihaksiin on hukassa. Nilkkani oli jumahtanut virheasentoon. Rintarankani ei liikkunut. Alaselkäni on notkolla.

Ranskassa kaikki – jopa ihan yhden lapsen synnyttäneet – äidit saavat ilmaista fysioterapiaa synnytyksen jälkeen.

Nämä valinnat kertovat minusta suoraan yhteiskunnan asenteesta. Minkä arvoinen äiti on?

On Valentine’s Day I met with my physiotherapist. And he is not just a physiotherapist, he is sort of SUPERphysiotherapist. He has dealt with my physical problems for more than ten years. He knows my back, my knees, my neck and my ankles.

This was the first time I saw him in four years. Actually, last time I saw him was the day I did a positive pregnancy test for my daughter. He was the second person to know I was pregnant. My mom was the first.

I used to be fit thaiboxer.

Now, four kids later, I am just fat.

I felt shame while undressing myself.

Before I gave birth to my triplets, I was on modified bedrest for five months. Needless to say, my muscle strength very much disappeared. My whole posture went wrong, since three kids in one’s womb tend to change the way body works.

To end the bedrest, I delivered the triplets by Ceasarean. They cut a wound on my stomach, 20 cm long.

After that. Nothing. No physiotherapy. No tips on how to heal. Just nothing.

Now I had time – and the money – for the first time since my triplets were born to see my physiotherapist. It took 2,5 years.

I have no sense or control of core muscles. My ankles were positioned wrong. My ribcage does not move.

In France all the mothers receive free physiotherapy after giving birth.

For me, this is a straight indicator on how much respect the society has for a motherhood.